Suomen Nestelannoite Oy

Nurmilannoitteet

TERVE MAA – TERVEET KASVIT – TERVEET TUOTANTOELÄIMET

Käyttöohjeet

Ravintoaineiden lisäystarpeen pohdintaa

Nurmi on tarvittavien ravinteiden osalta vaativa kasvi viljoihin verrattuna. Jos tavoitteena on 10.000 kg kuiva-ainesato hehtaarilta, nurmikasvusto ottaa maasta typpeä noin 260 kg, fosforia noin 30 kg ja kaliumia lähes saman verran kuin typpeä eli noin 240 kg. Pelkkä 5000 kg ohran jyväsato (oljet jäävät peltoon) ottaa maasta typpeä noin 100 kg, fosforia noin 20 kg ja kaliumia noin 30 kg. Perinteisesti ajatellaan, että maahan on laitettava joka vuosi ravinteita niin paljon kuin sieltä kasvuston mukana otetaan, huomioiden kuitenkin sen, että maa tuottaa luontaisesti jonkin määrän ravintoaineita kasvien käyttöön. Tässä huomioidaan maan multavuus, koska orgaaninen aines on maassa ravintoainepankkina ja usein korreloi myös maan mikrobitoiminnan aktiivisuuden kanssa. Mitä multavampaa maa on, sitä enemmän maa luontaisesti maan pieneliötoiminnan tuloksena luovuttaa ravintoaineita kasveille. Myös maan yleinen kasvukunto vaikuttaa luontaisesti maasta kasvien käyttöön irtoavien ja kulkeutuvien ravintoaineiden määrään.  N-xt-lannoitteita käytettäessä tätä perinteistä ajattelutapaa on syytä tarkentaa. Olemme saaneet lannoiteseurannoissamme tiloilla aina selvästi parempia kuiva-ainesatoja lisättyä typpikiloa kohden N-xt-lannoitteilla mineraalilannoitteisiin verrattuna. Sen vuoksi voimme suositella, että N-xt-lannoitteita käytettäessä voidaan peltoon lisättävän typen määrää turvallisesti laskea 20 % mineraalilannoituksessa suositeltavaan typpimäärään verrattuna ilman, että satotaso laskee. Onko tämä sitten ryöstöviljelyä? Ei, vaan päinvastoin N-xt-lannoitteet eivät häiritse maan pieneliöstön toimintaa, jolloin maa toimii luontaisesti paremmin ja vapauttaa raavintoaineita enemmän kasvien käyttöön. Vastaavasti tehokas mikrobitoiminta sitoo maahan enemmän typpeä ilmasta, kasvien juuristo on runsaampaa, jolloin maahan jää enemmän ravintoaineita juuriston kuollessa. Myös orgaanisen aineen määrä lisääntyy, jolloin maa pystyy myös sitomaan enemmän ravintoaineita. Sillä on positiivinen vaikutus myös maan vesitalouteen, koska orgaaninen aines sitoo myös vettä. N-xt lannoitteet eivät myöskään huuhtoudu, eivätkä haihdu, kuten mineraalilannoitteet. Sekin antaa perusteita pienemmille lisäysmäärille. Ympäristö kiittää.

Kaliumlannoitus

Nurmi tarvitsee kasvuunsa lähes saman määrän kaliumia kuin typpeä. Savespitoisilla mailla kalium varastot ovat hyvin suuret, josta vapautuu kasveille käyttökelpoista kaliumia. Karkeammilla mailla kalium voi suhteellisen herkästi huuhtoutu ja maan kalium luvun ollessa alle 100 mg/l asiaan on syytä kiinnittää huomiota. Karjatilalla kalium kiertää yleensä lannan mukana takaisin pellolle ja näin ollen on melko harvinaista, että kaliumia tarvitsisi lisätä suurempia määriä lannoitteena. N-xt lannoitteista voi valita kaliumpitoisen Terra-lannoitteen ja siinä olevalla kaliumilla päästään korkeaan hyötysuhteeseen. Lisäksi on mahdollista antaa kasvustoon lehtikalilannoitetta (N-xt Folium 7 NKS), jolla saavutetaan erinomainen hyötysuhde. Jos maan reservi ja liukoiset kaliumvarat ovat erittäin alhaiset, eikä karjanlantaa lisätä, kaliumsulfaatti (K2SO4) on paras tapa kalium tarpeen tyydyttämiseksi koska sen suolavaikutus on kaliumkloridia (KCl) merkittävästi pienempi ja on näin ollen maaperäystävällinen ratkaisu. Kuvan kalium lisäämistarpeesta peltoon saa myös rehuanalyysiä tarkastelemalla. Jos rehuanalyysissä kaliumpitoisuus on välillä 20-30 g/kg kuiva-ainetta, pellosta on kasveille tullut riittävästi kaliumia. Jos arvo on alle 20 g/kg k-a, kalium lisäykseen on tarvetta.

Nurmen lannoitus N-xt lannoitteilla

Nurmen lannoitukseen ei voi antaa vain yhtä ohjetta, koska useimmat tilat käyttävät karjanlantaa peruslannoitteena. Se on huomioitava lannoitesuunnitelmaa tehtäessä. Myös tilojen tavoitteet nurmelle laitettavan typen määrästä vaihtelevat. Lannoituksen suunnittelun lähtökohdat ovat:

1. Kasvin käyttötarkoituksen mukainen tarve; 2.Peltolohkon ominaisuudet (maalaji, sijainti); 3. Peltolohkon sadontuottokyky; 4. Maanviljavuus (pH, ravinteet, multavuus) sekä 5. Lannoitussäädökset (Nitraattiasetus, lannoiteasetus, ympäristötuen vähimmäisehdot sekä ympäristötuki). Nitraattiasetus kertoo typpilannoituksen enimmäismäärät eri kasveille lohkon maalaji ja sijainti huomioiden. Yleensä lannoitussuunnitelma tehdään typpilannoitustarpeen pohjalta, mutta myös fosforin käytölle on enimmäisrajat kasvilajista ja lohkon viljavuusluokasta riippuen. Typpilannoituksen enimmäismäärät näet alla olevasta taulukosta (kg/ha/v) ympäristötuen 2015-2020 → mukaan

Hyvä lannoitteen jako kahta satoa tavoiteltaessa on sellainen, että 65 % typpitarpeesta annetaan keväällä ja loput jaetaan seuraavien niittojen kesken. Ensimmäisen niiton jälkeen annetaan 35 % typestä. Jos tavoitteena on kolme satoa, hyvä jako on 55%-30%-15%. Kevään hyvä kasvupotentiaali on syytä hyödyntää. Karjanlantaa on kaikilla kotieläintiloilla ja se tietysti hyödynnetään viljelyssä parhaalla mahdollisella tavalla. Levitys tapahtuu joissakin tapauksissa keväällä, mutta useimmiten levitys tapahtuu vasta ensimmäisen sadon niiton jälkeen, kun maa on lämmennyt, kuivempaa ja kantaa raskaita koneita paremmin. Lisälannoituksen määrää arvioitaessa pitää ensin huomioida lietteestä tulevan typen määrä. Alla olevassa taulukossa on kerrottu ympäristötuen ehtojen mukaiset, ohjeelliset lannan ravinnepitoisuudet. Taulukko helpottaa lisättävän lannoitemäärän laskemista.

Tarvittavan lannoitemäärän laskeminen:

Esimerkki: Jos lietelantaa levitetään keväällä esimerkiksi 30 m3/ha, lietteestä tulee peltoon liukoista typpeä 1,7 kg/m3 eli 51 kg. Jos liete on levitetty jo edellisenä syksynä, lasketaan typestä olevan jäljellä 75% eli tällöin laskennallinen typpimäärä olisi 38,3 kg. Jos isännän tavoite on levittää typpeä nurmelle 200 kg/ha/v (= maksimi) ja siitä 60 % levitetään keväällä, jää keväiseksi typen määräksi 200 x 0,6 = 120 kg.  Tästä lietteestä peltoon tulee 51 kg, mutta kaikki typpi ei ole seuraavan sadon käytettävissä. Oletettavaa on, että 40 % lietteen typestä olisi kevätsadon hyödynnettävissä, joten lisätyppeä tarvitaan 120 – 20,4 = 99,6 kg. Tämä otetaan N-xt lannoitteista. Jos täydennykseen käytetään Terra 12, 13 tai 14 tuotetta (sisältää 24 % typpeä), tarvitaan sitä 99,6 / 0,24 x 0,8 =332 kg/ha. Huomaa kerroin 0,8! Se tulee siitä, että Terra tuotteen hyötysuhde on perinteisiä mineraalilannoitteita parempi. Vain 0,8 kg N-xt lannoitteen typpeä tarvitaan samaan tuotantovaikutukseen kuin 1 kg perinteisiä mineraalilannoitteita.

 

N-xt-lannoitteiden käyttö keväällä

Nestemäinen N-xt-lannoite voidaan levittää 1-2 päivää ennen lietteen levitystä (kasvinsuojeluruiskulla) samanaikaisesti lietteen kanssa, mikäli liete annostellaan lietevantaan kautta tai 4-6 päivää lietteen levityksen jälkeen (erikseen kasvinsuojeluruiskulla). Jos lannoite levitetään erikseen kasvinsuojeluruiskulla, kannattaa se tehdä ennen kasvun alkamista. Ruiskutettaessa on käytettävä ns. lannoitesuuttimia. Mikäli lannoite levitetään samanaikaisesti lietteen kanssa, parasta on, että lannoite voitaisiin levittää putkiston kautta suoraan kylvöriviin. Lannoitteen sekoittamista lietesäiliöön tai edes  lietevaunuun ennen levitystä ei suositella, koska lannoite reagoi lietteen kanssa kuohumalla. Reaktio rikkoo myös kompleksin ja lannoitteen teho ei ole samanlainen kuin erikseen levitettäessä. Suositeltava tuote kevätlevitykseen on Terra 14 (NP 24-1 S Nitr Se), koska kasvi tarvitsee hieman fosforia juuriston kehittämiseen. Jos fosforia ei voi lisätä, silloin sopiva tuote on Terra 12 (N 24 S Se).

N-xt-lannoitteiden käyttö ensimmäisen korjuukerran jälkeen

Tässä vaiheessa kasvusto altistuu useille stressitekijöille (kuivuus, korkea lämpötila tai märkyys). N-xt-lannoitteet varmistavat tässä kasvuvaiheessa oikean tyyppisen typen saannin ja sen tasaisen vapautumisen. Vähämultaisille kivennäismaille suositeltava tuote on Terra 16 (N 26 Nitr Se). Tämä lannoite sisältää hieman korkeamman määrän nopeasti vapautuvaa typpeä. Enemmän orgaanista ainetta sisältävälle maaperälle suositeltava tuote on Terra 12 (N 24 S Se). Lannoitus tulee tehdä heti ensimmäisen korjuukerran jälkeen ennen kuin nurmi on lähtenyt uudelleen kasvuun. Ensin levitetään N-xt-lannoite ja vasta sen jälkeen liete, mikäli sitä käytetään. Jos liete kuitenkin levitetään ensin, on syytä odottaa 4-6 päivää lietteen levityksen jälkeen ennen kuin N-xt lannoite levitetään kasvinsuojeluruiskulla lannoitesuuttimia käyttäen.


N-xt lannoitteen käyttö toisen korjuukerran jälkeen

Myöhemmin kesällä nurmi saattaa kärsiä kaliumin puutteesta ja sen seurauksena satomäärä laskee ja laatu heikkenee. Ratkaisu tähän löytyy N-xt lannoitteista. Toisen korjuukerran jälkeen suositeltava lannoite on Terra 5 (NPK 14-0-5 S) tai Terra 22 (NPK 19-2-4 S Nitr Se). Jos kaliumin lisäystarvetta ei ole, suositeltavia lannoitteita ovat Terra 12 (N 24 S Se), Terra 14 (NP 24-1 S Nitr Se) tai Terra 16 (N 26 Nitr Se). 

 

N-xt lannoitteen levitys pellolle heti niiton jälkeen hyvän kasvun varmistamiseksi

Hyväksi havaittu keino nopeuttaa kasvuston kasvun liikkeellelähtöä on levittää pieni määrä lehtilannoitetta (Folium) heti niiton jälkeen sängelle. Vain 5 kg typpeä (28 kg lannoitetta) hehtaarille virkistää kasvustoa silmin nähtävästi. Tällä menettelyllä olemme tilaseurannoissa saaneet sellaisen satovasteen, että se kattaa lannoitteen ja levityksen kustannukset. N-xt lannoitteen käyttö lehtilannoitteena kasvustoon Nurmea voidaan lannoittaa myös N-xt Folium lehtilannoitteella kasvustoon, jos typen lisäystarvetta on. Tämä voi tapahtua samanaikaisesti, kun torjutaan esimerkiksi voikukkaa  nurmesta. Lannoitteen yhteensopivuuden torjunta-aineen kanssa näkee sekoitustaulukosta. Toinen levitysaika on noin kolme viikkoa ennen oletettua sadon korjuuta säilörehuksi. Tällöin lannoite levitetään kasvinsuojeluruiskulla tavallisia viuhkasuuttimia käyttäen. Kaikki torjuntaaineet, joita voi käyttää urean kanssa soveltuvat myös N-xt lannoitteiden kanssa käytettäväksi. Lehdille levitettävä N-xt Folium on erittäin tehokasta. Vain 1/3 osa siitä typpimäärästä riittää lehdille levitettäessä samaan tuotantovaikutukseen kuin mitä jouduttaisiin maan kautta antamaan käytettäessä perinteisiä nitraattipitoisia mineraalilannoitteita. Lannoitetta lehtien kautta levitettäessä on huomioitava, että kasvuston lehtimassa on suhteessa levitettävään nestemäärään. Runsaaseen kasvustoon voi käyttää 50 kg/ha nesteen levitysmääriä. Lannoitetta voi tarvittaessa laimentaa puhtaalla vedellä. Jos lehteä on vähän (esim. aikaisesta kasvuasteesta tai äskettäin tapahtuneesta leikkuusta johtuen), kannattaa levitettävän lannoitteen määrä laskea noin 20 kg/ha.

Litra lannoitetta painaa enemmän kuin kilon

N-xt-lannoitteiden levitysmääriä laskettaessa on syytä olla tarkkana kilojen ja litrojen suhteen. Tuhannen litran IBC kontin paino vaihtelee useimmiten 1200–1300 kg välillä eli yksi litra painaa 1,2–1,3 kiloa. Tarkan ominaispainon laskentaa varten, näkee tuotelehdestä tai pakkauksen etiketistä. Tuotteiden ravinnepitoisuudet ilmoitetaan aina yhtä tuotekiloa kohden.

Levityksessä ja säilytyksessä huomioitavaa

Lannoitetta levitettäessä ei saa käyttää yli 2,5 bar painetta eikä yli 80 mesh:n suodattimia. Suurempi paine voi ja tiheämpi sihti voivat rikkoa kompleksin rakenteen mekaanisesti, jolloin se ei enää toimi toivotulla tavalla. Rikkoutunut kompleksi käyttäytyy kuten urea, jolloin riskinä on typen suuri haihtuminen. Maahan levitettävät N-xt Terra-lannoitteet on levitettävä lannoitesuuttimia käyttäen, jotta lannoite saadaan maahan pisaroiksi asti eikä se jää lehdille. N-xt Folium lehtilannoitteet levitetään sumuna tavallisia kasvinsuojeluruiskun viuhkasuuttimia käyttäen. N-xt-lannoitteet ovat nestemäisiä, joten ne voivat jäätyä. Varastointi on syytä tapahtua yli 0 asteen lämpötilassa. Jos lannoite jäätyy, sen kompleksi rakenne rikkoutuu ja sen tunnistaa pistävästä ammoniakin hajusta.

Suuntaa antavia lannoitusesimerkkejä

Jos korjataan kaksi satoa kasvukauden aikana ja liete levitetään keväällä, olisi lietteen typestä käytettävissä keväällä 40 % ja kesäsadossa 60 %. Jos taas liete levitetään ensimmäisen niiton jälkeen, laskemme lietteen typestä 50 % hyödyksi seuraavaan satoon. Loppu jää maahan varastoon, josta mikrobit muuttavat ravintoaineita kasvien käyttöön, vaikka kolmatta satoa ei korjattaisikaan. Jos korjataan kolme satoa kasvukauden aikana ja liete levitetään ensimmäisen niiton jälkeen, laskelmassa lähdetään ajatuksesta, että lietteen typestä olisi 50 % käytettävissä kesäsadossa ja 50 % seuraavassa sadossa (3. niitto). Jos liete levitetään keväällä, lietteentypestä olisi ensimmäiseen satoon käytettävissä 40% ja seuraavaan satoon 60 %. Keväällä maanlämpötila on matalampi, jolloin mikrobien toiminta ei ole niin tehokasta irrottamaan lietteen ravintoaineita kasvien käyttöön. Jos korjataan kaksi satoa kasvukauden aikana. Laskelmassa lähdetään ajatuksesta, että lietteen typestä olisi 50 % käytettävissä seuraavassa sadossa (2. niitto). 


Kaksi satoa ja liete levitetään keväällä:

Kaksi satoa ja liete levitetään ensimmäisen niiton jälkeen:

Kolme satoa ja liete levitetään keväällä:

Kolme satoa ja liete levitetään ensimmäisen niiton jälkeen:

Kuten huomataan, yhdelläkin lannoitteella pärjätään koko kesän ajan. Jos halutaan vielä enemmän tarkennusta lannoitukseen, silloin on tarpeen kaksi tai kolme erilaista lannoitetta kasvukauden aikana.
Kokemuksemme mukaan suomalaisilla tiloilla on vahva viljelyosaaminen ja halu kehittää tilan tuottavuutta. Hankkiessanne lannoitteita, olemme mielellämme käytettävissänne ja voimme yhdessä arvioida peltojenne lannoitustarvetta.

Scroll to Top